Rintamamiestalo

1900-luku

Kun on intoa ja energiaa, mutta ei yhtään rahaa saa luovuus panoksia pyssyihinsä. Sotien aikana ja niiden jälkeen alkoi joka puolelle Suomea kaupunkikeskustojen läheisyyteen tipahdella hartijavoimin rakennettuja puukuutioita kuin yatzynoppia pelipöydälle. Pystyyn nousi halvasta puusta, kalliista nauloista ja vähäisistä tiilistä kasattuja taloja, joiden arvoa, kestävyyttä, ekologisuutta ja kauneutta eivät aikalaiset varmastikaan kokonaan ymmärtäneet.

Kaikkien saatavilla olevat, tyyppitaloiksi kutsuttujen omakotitalojen piirrustukset mahdollistivat halvan, helpon ja nopean talorakentamisen. Kakkosnelosista tehtiin hormin ympärille puukehikko, joka laudoitettiin ja eristettiin sahanpurulla aina perusmuurin päältä seinän eristetilan kautta vintille saakka. Näin saatiin aikaiseksi hengittävä, lämmin ja tarvittaessa helposti korjattavissa oleva talo. Ilmanvaihdoltaan rintamamiestalot ovat painovoiman vääjäämättömään voimaan luottavia rakennuksia.

kuva: suomela.fi

Tyyppitalo on suunniteltu käytännölliseksi, kestäväksi ja toimivaksi, mutta samalla on saatu luotua jotain todella kaunista; aikaa ja muoti-ilmiöitä kestävä arkkitehtuurinen mestariveistos, jota leikillisesti haukuttiin myös pakkilaatikoksi, noppakuutioksi ja leikkimökiksi. Oma piha mahdollisti luonnonläheisemmän asumisen ja osittaisen omavaraisuuden.

Tyyppitalot edustivat myös uutta, perinteestä poikkeavaa asumismuotoa, kun talossa asui entisen laajemman perhekunnan sijaan vain ydinperhe. Tästä lähti liikkeelle yksinäisyyden ja myös materialismin ja hamstrauksen aikakausi, kun joka talossa piti olla omat kirveet, kuokat ja leikkurit.

2000-luku

Nykypäivänä rintamamiestalot ovat monen unelma: talo on jykevä, tunnelmallinen, terveellinen ja kaunis. Valmis puistomainen piha ja naapuruston monimuotoisuus viehättävät monia. Rintamamiestalot ovat usein hyvällä paikalla lähellä kaupungin keskustaa ja vesistöjä. Mummolan muistot hassuista hatuista vinttikomerossa ja herttaiset mielikuvat vispipuurosta kellarinportaissa puhaltavat taloon sielun ja hengen, jota ei uusissa taloissa ole. Talot ovat tavallisen ihania eikä niiden tarvitse huudella kilometrien päähän mahtavuuttaan.

”Rintamamiestalo ei ole vain rakennus – se on elämäntapa.”

– Hannu Rinne

Rintamiestalo alkaa olla jo niin suosittu, että se on keksitty uudelleen! Suomen Kulttuurirahasto on kehitellyt rintamiestalosta uuden vuosituhannen version ja nykypäivän tyyppitalojen piirrustukset löytyvät viiskytluvun tapaan täysin ilmaiseksi osoitteesta k3-talot.fiKauniissa, Kestävissä ja Kohtuuhintaisissa taloissa ilmanvaihto on painovoimainen, ulkovaipan rakenteet on toteutettu ilman muovista höyrynsulkua ja lähes kaikki materiaalit ovat uusiutuvia. Talot täyttävät vuonna 2012 voimaan astuneet ankarat energiatehokkuusmääräykset ja päästövähennyksiä on tavoiteltu lämmitystapavalinnoilla, sähkölaitteiden määrän minimoinnilla ja suosimalla vähäpäästöisiä materiaaleja. Suunnitteluratkaisut tukevat ympäristöä säästävää elämäntapaa. Ihanaa! Niinkuin ruuanlaitossa, sisustuksessa ja elämässä yleensä: yksinkertainen ja vanhanaikainen on parasta.

Kuvahaun tulos haulle noppa talo
kuva: srk.fi

 

Kippis ja kulaus RTM-talolle,  rintsikalle, nopalle, pakille ja kuutiolle! Rakastan teitä niin! Aion pitää huolen siitä, että näitä upeita arkkitehtuurin ja rakennustekniikan helmiä on pystyssä vielä omien lastenlastenikin ihasteltavaksi!

 

lähteet: Wikipedia:rintamamiestalo, Hannu Rinne: Perinnemestarin Rintamiestalo WSOY, Suomen Kulttuurirahasto

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s